Pieni sininen sukka...

....pieni sininen sukka

löytyi ratsastussaappasta....

...se tuoksuu ihanalle

ja saa Tikrun aivan sekaisin onnesta...

                                                       ....aah mikä tuoksu.... :DDD

Korkealla on kivaa

Korkealta paikalta...

..näkee hyvin ulos. Jos lisäkoroketta tarvitaan, niin ainahan voi istahtaa CD-soittimen päälle.

                                         Tikru, kukka ja CD-jakkara.


Olkapää on mitä parhain näköalapaikka. Sinne kannattaa ängetä heti kun
ihminen tulee ovesta sisään.

Tikru matkustaa olkapäällä.

Ja sitten vielä hyvän yön toivotukset kaikille uudella nukkumapaikkaidealla.
Tiskikoneen avattu lämmin ja kostea kansi antaa lokoisat unet, ideaa saavat
kaikki unettomat vapaasti lainata.

Autosammakko

Autosammakko

- Morjens, sano sammakko

Autossa on aina matkaseuraa sillä siellä asuu Autosammakko. Se viihtyy apukuskin niskatuessa ellei räpyläote ole herpaantunut ja sammakko pudonnut jalkatilaan.

Kesän Autosammakko matkusteli sinne tänne, lomaili ja kärräsi muuttokuormia. Useimmiten sen voi
bongata Hämenlinnan välylällä, Lahden moottoritiellä tai sittarin parkkihallissa.
Nyt Autosammakolla on jo viileää ja se suunnitteleekin kesäpaidan vaihtamista villapuseroon.

- Viileetä on mutta onneksi on kitkat alla ja lämpötolppa lähellä, kommentoi Autosammakko MTV:n aamu-uutisille lokakuun lopun säätä ja liukasta keliä 28.10.2012.

Palveluksessanne: digitalkkarikissat

Palveluksessanne: digitalkkarikissat


Kissa osaa mitä vain!
Apua saa mihin vuorokauden aikaan ainakin seuraavissa asioissa:

• villalangan katkaisut neuletyöstä
• viemärin ritilän avukset
• mattojen tuuhennus ja nukan huolto
• leipälaatikon tilavuuden testaus
• lautasen ja auki jääneen voirasian tyhjennys tiskipöydältä
• superlonpatjan uudelleenmuotoilu
• lakanoiden vaihto ja viikkaus
• tiskikoneen sihdin tarkistus
• ostosten purkaminen

Tikru on juuri tiskannut ja siivonnut keittiön

Erityisen innokas kissapäivystyspalvelu tarjolla teknisissä tehtävissä kuten

• digiboxin asennus ja uudelleenkäynnistys
• printteriongelmat
• läppärin käyttö ja feisbuukin päivitys
• harpun- ja luutunkielen vaihdot 

Randu tarkastelee uunipeltejä

Henkilökohtaisen avustajan tehtävät kuten

• unettoman ihmisen nukutus
• nukkuvan ihmisen herätys
• seuran tarjoaminen sillonkin kun sitä ei tarvita
• naaman nuoleminen yöllä
• lämmin hyrinä ja pörinä 
• päivällä sohvalle asettuvan väsyneen ihmisen nukutus (100 % onnistumistakuu)

Kaapissa retkeilemässä...

.. ja hella jolla häntä.

Hiirihepuli

Hiirihepuli

Iltaisin Tikruun ja Randuun iskee hirvittävä hiirihepuli. Paras hiiri on foliosta rytätty pallo, jonka perässä kelpaa mennä. Ja kovaa! Kissat laukkaavat foliohiirensä perässä pitkin seiniä ja tekevät äkkijarrutuksia lattialla. Jos ihminen ei viitsi heittää hiirtä - kuten yleensä on -  niin kaverikissa heittää sen
ja voihan sen heittää aina itsekin, jos kukaan muu ei viitsi leikkiin ryhtyä.

Hiirihepulissa kissa on järkiltään. Puhutaan kissan hulluuskohtauksista ja sitä tämä on.
Ihminen kykenee samaan intensiivisyytee kai vain oopperanäytöksen finaalin huipennuksessa.

Hiirihepulin lisäksi kissoilla on järjettömiä paini- ja riehumatseja. Niissä tunteet leskuvat, mutta koko homma on vain feikkiä verisestä viidakkoelämästä. Toinen kissa alistuu ja paljastaa kaulansa ja toinen antaa valtimoon "tapan sinut" -puraisun, onneksi vain näytösluontosesti. K-16.
Sitten sama toisinpäin. Otosten välillä käydään aina tiivis pystähtynyt "tuijotan sinua silmää räpäyttämättä - kumman hermo pettää ensiksi" -valmistautuminen, joka päättyy yllättävään hyökkäykseen.

Häntä, kissan paras komistus, kertoo leikin asteen.
- normaali häntä - pientä kisailua
- vispaava häntä - leikki etenee lupaavasti
- pulloharjahäntä ja luimukorvat - mua ärsyttää ihan oikeesti sun karvainen naamataulusi
- takova häntä - kaveri saa turpaansa jos ei kohta lopeta, kapakkatappelun paikka (mutta leikisti)

                                             Valmiina hepuliin.

Kasko..?

Kasko...?

Ostin auton kun kerran tuli jo ostettua ne kesärenkaatkin. Jonnekinhan ne pitää ensi kesänä ripustaa. Tilanne on siis vähän sama kuin mainoksen mummolla taannoin, sillä joka tuli ostamaan uuden auton vanhoihin Michelineihinsä. Paitsi että minulla on ne TM-testivoittaja-Venturet kellarikomerossa äitin mattojen alle pakattuina.

Seuraavaksi uusvanha autoni tarvitsee vakuutuksen. Siispä nettiin ja ifiin ostamaan selllaista. Menee hyvin kunnes kohdalle tulee kasko. Kasko? Siirtyykö kasko? Ei kaskoa? Olen kuullut sanan, mutta aivoistani ei löydy nyt mitään. Mieleeni tulee kaskas. Se sirittää. Vasta puhelinsoitto pelastaa kaskon ja nettilomake täytyy. Ei kaskoa minulle. Uusi omistaja.

Seuraavaksi auto pitää saada nimiini ja siihen tarvitaan paperita ja katsastusasema. Otan varmuuden vuoksi autonkin mukaan vaikka katsastusasema on ihan kulmilla. Pitäähän niiden nähdä että minulla  ihan oikeasti on se auto, jos haluavat tarkastaa. Elämäni ensimmäinen, jos joulupukin tuomia kahta leikkiautoa ei lasketa. Kippiautoa olin toivonut, metallinvihreä pikkuauto se sijaan oli varmasti erehdys, ja taisin antaa sen veljelleni.

Katsastusasemalla paperit hoituvat nopeasti. Suurin osa ajasta menee odotteluun. "Teitä palvelee Heli", lukee autonmuotoisessa kyltissä, jota tuijotan odotellessani. Helin tukka ei ole varmaan kampaa nähnyt tällä viikolla Hän on näköjään reipas mimmi, pamauttaa kopiokoneen kannenkin kiinni niin että kuuluu. Laulaa siinä ohessa iskelmäradion tahdissa vähän hajanaisesti nuotin sieltä täältä. "Tää toinen paperi autoon ja toinen sitten kotiin varmaan talteeen", hän opastaa kun sanon, että asia on vähän uusi minulle.

- Ja tänne sitten vaan käymää kun auto pitää katsastaa, Heli toivottelee.

Siinä vaiheessa kun sanon näkemiin pleksin toisella puolella, Heli on jo seuraavassa puuhassa, tiputtelee  simätippoja vasempaan silmäänsä.

Auto jäätyi pakkaspäivänä rusinaksi. Tässä sitä herätetään henkiin lämpöpiuhalla.

Kissanpäivät ja päivän kissat

Tässä tulee hyvin raidallista kissatarinaa 

Pääosissa Tikru ja Randu. Kissat tulivat meille keväällä 2012 Sipoosta,
aitoja maalaiskissoja, joissa kuulemma pikkuriikkinen ripaus norjalaista metsäkissaa.

Ja molemmilla on niin hieno harmaa raitaturkki,
että  se kestää lähepääkin tarkastelua.

Kissat auttavat mielellään kaikissa kotoisissa askareissa. 

Tässä Tikru tarkastelee kaapin tilavuutta...

... ja Randu puolestaan suunnittelee aloittavansa 

tiskikoneen tyhjentämisen pienen lepotauon jälkeen. 

Häntä ja kissan pohjapuoli siinä tuumiskellessa hieman kastuvat, 

mutta se ei haittaa mitään kun kerran lämmintä riittää.                                   

Randu on vetäytynyt ansaitulle lepohetkelle vaatekaapin ylähyllylle.

Tikru testaa Keiju-margriinin makuominaisuuksia... hyvää on...

Randu oli myös maistiaisissa mutta säntäsi pois nähdessään kameran, 

Tikru ei edes älynnyt tekevänsä jotain kiellettyä.

'

Tikru auttaa mielellään kaikissa lukiotasoisissa läksyissä. 

Tosin tässä opettaja on istahtanut kirjan päälle...

Ja sitten sohvalle lepäämään tassut kiinni kaverin raidoissa 

ja läppärin piuha päänalusena. 

Kumpi on muuten kumpi? 

Tikru vasemmalla, hieman enemmän oranssia, 

Randu on harmaampi. 

Raidat ovat täsmälleen samoissa paikoissa, 

niistä ei voi päätellä kumpi on kumpi. 

Myyrän auto on hyvä autoalan perusoppikirja

Myyrän auto

"Myyrän auto" -kirjasta olen ammentanut lähes kaiken auto-oppini. Sen lisäksi on tullut luettua pari autokoulun oppikirjaa. Myyrän auto on ehdottmasti hauskempi ja sisältää runsaasti tärkeitä peruasioita mm. seuraavat seikat:

- Autossa on 4 rengasta ja ne pitää ottaa mukaan huoltamolle. Kirjassa Myyrä pyydystää renkaat ja ottaa ne mukaansa.

- Ystäviltä kannattaa aina kysyä neuvoa autoasioissa. Kirjassa Myyrä kysyy roskiksessa asuvalta hiireltä miten korjata auto ja hiiri vinkkaa autokorjaamon suuntaan: "Nuo tuntevat autot kuin omat taskunsa". Eli palveluja kannattaa ostaa. Mahtoiko hiiiri suositella merkkikorjaamoa vaiko ei?

- Kohteliaisuudella pääsee pitkälle, myös autoasioissa varmaan. "Kiitos kiltti herra nosturi. Mahtaako se nyt kulkea?, kyselee myyrä kun auto tulee korjattuna takaisin. Nosturin palauttama auto kulkee kevyesti hyrräten.

- Auto pitää sammuttaa, myös ajovalot ja avain pitää muistaa ottaa yöksi mukaan pesäkoloon ettei kukaan varasta autoa yöllä. - Kyllä vain. Parkkipaikallamme oli kuulemma käynyt varkaita jokunen viikko sitten.

- Liikenteessä pitää väistää ja olla varovainen. Myyrä antaa muurahaisille tietä.

- Autoon saa suhtautua tunteella (kuten myyrä mennessää nukkumaan: "Pidättekö autostani sinikellot..."
Suosittelen Myyrän autoa muillekin oheislukemistoksi.

Tässä vielä Myyrä pinkin autonsa kanssa

Onneksi kissaan ei tarvita kitkarenkaita

Tarinaa auton renkaista....

Kissoilla on pinkit polkuanturat kesät talvet. Huoltokin hoituu nuolemalla varpaita ja niiden välejä joutoaikoina, joita kissoilla kyllä riittää. Mutta auto ei hoida polkuanturoitaan. Televisiossa Pekka Pouta lupaa jo mustaa jäätä ja autollani on alla kesätassut. Pitäisiköhän toimia ennen kuin olen ojassa mustalta jäältä? Kitkatassut on saatava alle.

Netistä ei ole mitään apua renkaan vaihtopaikan etsinnässä, vain valtavasti huoltamo- ja rengastarjousmainoksia. Miten sieltä löytää lähipaikan, joka vain vaihtaa renkaat auton alle? Päätän lopulta selvittää asian virtuaalimaailman ulkopuolisin keinoin polkupyörällä sekä lenkillä läheiselle Jaakkolan teollisuusalueelle.

Asia ratkeaa nopeammin kuin luulenkaan. Parisataa metriä pyöräilyä ja siinä on heti edessäni valtava teollisuushalli. Ovet ovat auki, jätkät töissä auton kimpussa ja joku raahaamassa
omia renkaitaan kohden hallia. Ihan samannäköistä menoa kuin ”Myyrän auto” –kirjassa, jota luin tässä päivänä muutamana lapsille töissä.

Hallin ovelle vaan fillarin kanssa kyselemään miten homma hoituu. Parikymppiset jätkät toivottivat asiakkaan tervetulleiksi koska vaan ilman ajan varausta ja muistuttavat, että pitää ottaa renkaat mukaan. Näytinköhän ihan noviisilta vaikka on tämä varmaan ihan hyvä muistutus. Olivat reippaita asiakaspalveluhenkisiä ja kädet rasvassa. Kyselivät auton merkin ja sen onneksi muistin. Renkaiden vaihtoon pääsee siis nopeammin kuin kampaajalle. Ilmankos miehet suosivat tällaisia liikkeitä.

Haen siis kitkarenkaat ja pehmitän auton takakontin parilla vanhalla äitini kotikutoisella matonpätkältä, suoraan 1970-luvun retrolookilla. Seuraavana aamuna arkivapaapäivä ja kaatosade, mikä näyttää mielestäni lupaavalta eikä rengashallilla sitten olekaan ketään. Rasvahaalariväkikin on vetäytynyt toimistokoppiinsa varmaan pelaamaan kännyköillä asiakkaiden puutteessa.

Auto siis suoraan halliin oudon näköiselle telineelle. Onneksi mukana on lukiolainen tuoreen ajokorttinsa kanssa tähtäämässä auton taitavasti oikeaan paikkaan. Siitä se nouseekin ihan noin vain ilmaan ja miehet alkoivat irrotella renkaita ja puuhata meluisien vempeiden kimpussa. Renkaat pyörivät irti auton alta jälleen kuten Myyrän auto –satukirjassa, joka lienee ainoa automanuaali jota koskaan olen lukenut.

Hallissa oli kaikenkokoisia renkaita kauniisti järjestetyissä pinoissa. Jännittävä paikka ja kylmän kolea. Yritän olla fiksun näköinen ja vähäpuheinen etten mokaa. Olo on kuin ulkomailla ensimmäistä kertaa.

-       - Nää  sun kesärenkaat on sitten ihan finaalissa. Näissä on kulutusurat ihan nippa nappa sakkorajalla. Kuukauden päivät näillä korkeintaan ajelee.

-       - Ai?

-       - Nyt saisit tästä syyshintaa Tekniikan Maailman testivoittajat, ….(selitystä Venture-renkaista Citroenin rengaskoosta, mäkäpitävyydestä, tuumamitoista, vesiliirrosta ja ties mistä). Olen aika vähäsanainen kun on osaa sanoa mitään. Uuskielitaidoton oudossa ympäristössä

Pojalleni soittamani puhelun jälkeen päädyn ostamaan testivoittajat autooni. Tosin poika lähinnä varoitti, että äiti joutuu huijatuksi kun ei ymmärrä autoista mitään. Otetaanpa siis riski, että joudun huijatuksi, kun elämässä pitää olla riskejä. Hyvästi tilille jääneet ekstarahat viime kuun palkasta. Ja tuleehan niitä veronpalautuksia sitten joulukuussa sitten taas lohdutukseksi.

Venturet laitetaan näppärästi vanteisiin ja jätkä pakkaa ne koreasti muovipusseihin – etteivät ne likaannu. Mikä kun ajattelin että muu maailma likaantuu renkaista eikä toisinpäin. Renkaat nousevat kevyesti yksi kerrallaan niiden äitin mattojen päälle. Ihan uutuudenkarvaiset renkaat.

Noilla renkailla mennään ensi kesänä kiertämään Suomea ja lukiolainen saa taas lähteä telttailemaan jonnekin ei-minnekään serkkunsa kanssa.

Mietin mielessäni epätietoisena mitä tapahtuu vanhoille renkaille, joudunko ottamaan ne kainalooni ja tekemään niistä parvekesomisteita. Näköjään ne viedäänkin hallin pihalle ja huokaisen helpotuksesta. Ehkäpä niistä tulee keinuja jonkun päiväkodin pihalle. Minkähän merkkisissä testivoittajaventureissa meidän päiväkodinpihalla otetaan vauhteja?

Auto on valmis ja ajan pois kaatosateessa. Keväällä menen laitattamaan ne kesärenkaat samaan paikkaan autooni, koska se  kuuluu pakettiin. Ehkä silloin osaan jo näyttää fiksummalta.

Rengasmerkin googletus kertoo, etten mitään ihan huonoja kauppoja tehnyt. Huh sentään! Pakkaan uudet renkaat kellarikomeroon ja käärin kasan niihin äidintekemiin mattoihin.