Kahdeksan tassua ja neljä rengasta: tammikuuta 2013

keskiviikko 30. tammikuuta 2013

C5 - auto vai nuotti???

Ovikello soi, juuri kun olin soittamassa harppua ihan reippaan kuuluvasti. Huolestuin.
Koska ketään en odottanut tulevaksi, arvelin siellä olevan taas naapurin.
Varmaan se joka sanoi ettei pianoa saa soittaa yöllä. (Yritin sanoa ettei minulla ole pianoa
mutta soittimen laji ei häntä kiinnostanut).

Tuisiko taas pyyhkeitä soittamisesta.

Kyllä, naapuri. Täällä kertaa mies.

- Onko sulla se C5 siinä parkkiruudussa mun vieressä?

-- nyt löi aivot tyhjää. Ei ainakaan 5. oktaavista ja C:tä tainnut olla kysymys.---pitkän ikuisuuden jälkeen hoksasin että kyseessä on...ahaa autoni!!!

- Niin olet parkkeerannut sen niin lähelle autoani, etten saa autostani ovea auki enkä aamulla lapsia päiväkotiin, selvitti naapuri kuivakkaasti.

Helpotus. Kyse on vain autosta, tulossa ei siis ollut soittovalituksia. Lupasin siirtää sen ceevitoseni pois pikimmiten.

Naapuri käsittää automerkit näköjään jonkun nimen lopussa olevan koodin mukaan mikä on
autoni ritirimpsussa Citroen Grand Picasso C5. Tulihan opittua sekin.

tiistai 29. tammikuuta 2013

Kissakolttosia

Alotin kissakolttosen muistiinpanon.
Vaahteranmäen Eemelinkin äiti muistaakseni kirjasi ylös Eemelin kolttosia,
hänellä taisi olla sininkantinen vihko.

Näin täällä viime päivinä:

Kakka saunan kaakeleilla ( 2 X)
Tikru puuhki peffansa valkoiseen mattoon
Karttapallo pudotettiin yöllä ja sen akseli katkesi.
Pöydällä ollut lampukka oli kaadettu yöllä, seinä ja liina lampukkaöljyssä
Vessan lattiakaivon kansi oli avattu
Kalkkunan luut oli raahattu pöydän alle
Kynäpurkki ja kynät kaatuneet lattialle
Nukkuvan ihmisen mahan päälle pomppaaminen

Aikasempia rötöksiä:

Silakka harpun vieressä (hyi!)
Kesähoitoperheen viherkasvi istuttu lyttyyn
Oltermannijuuston nuoleskelu ruokapöydällä
Joulukalan maistelu pöydästä ennen ihmisiä
Lakanan kynsiminen rikki (no se oli kyllä jo aika vanha)

sunnuntai 27. tammikuuta 2013

Ei mitään koiranunta..

..vaan sikeän sitkeitä kissojen päiväunia raidallisessa kasassa...

Tässä seitsemän tapaa nukkua rennnosti...

torstai 24. tammikuuta 2013

Auton huolto onkin helppoa

Auton huolto on helppoa.

Jos pitää vaihtaa renkaat, mennään hallii jonka pihalla on renkaita, ovet auki ja äijät häärii. Ne vaihtaa, ei tarvitse osasta mitään.
Jos pitää viedä auto määräaikaihuoltoon, se on yhtä helppoa kuin hammaslääkäriin meno. Varataan aikaja ollaan ajossa paikalla. Ainut ero on se että hampaita ei voi jättää huoltoon, auton voi hakea seuraavana päivänä pois. Molempaan menee muutama satanen ja asiantuntija puhuu käsittämättömiä.
Jos ja kun auton helmapellissä on vääntymä edellisen omistaja-toheltajan jäljitä, mennään läheisen teollisuusalueen rasvapaja-autokorjaamoon. Mies ei osaa tiskin takana tervehtiä, mutta sanoo kuitenkin leppoisasti "Niin...". Mennään pihalle katsomaan autoa. "Ai tommonen. On se vähän vääntynyt. Ei haittaa ja onhan se sitten valmiiksi vähän vino, jos vaikka joku tulee tohon kylkeen. Korjaa sen sitten kerralla, eikä puhu mitään että siinä oli jo vääntymää." Yritän vielä sanoa, että jos sitä pitäisi laittaa tai vaikka suojata, mutta herra Niin ei asialle lämpene, eikä siis rahani kelpaa, joten moikkaamme ja poistun paikalta autoineni. Halvempi keikka kuin luukinkaan. Jääpähän rahaa muuhun kuin autoon sitten.